thumb|400px|Maailman maat Gini-kertoimen mukaan. Aineisto on vuosilta 1990–2020. Gini-kertoimella voidaan mitata matemaattisesti tietyn jakauman epätasaisuutta. Yleisimmin Gini-kerrointa käytetään kuvaamaan tuloerojen suuruutta. Kertoimen kehitti italialainen tilastotieteilijä Corrado Gini vuonna 1912.
Gini-kerroin tulonjaon tasa-arvoisuuden mittana Gini-kerroin on tulonjakautumisen tasa-arvoisuuden mittari. Se kuvaa tuloeroja keskitetysti. Gini-kertoimen raja-arvoja ovat 0 ja 1: täydellisen tasaisessa tulonjaossa arvo on 0, kun taas täydellisesti epätasaisen tulonjaon toteutuessa arvo on 1, jolloin yksi henkilö saa kaiken tulon. Toisin sanoen, mitä suurempi arvo, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet. Gini-arvo voidaan esittää myös prosentteina eli lukuarvo sadalla kerrottuna, jolloin raja-arvot ovat vastaavasti 0 ja 100.
Tulonjakokuvauksissa käytetään yleisesti menetelmää, jossa tulonsaajat järjestetään tulojen suuruuden mukaan nousevaan järjestykseen ja lasketaan sitten kunkin desiilin tai kvintiilin osuudet tulojen kokonaissummasta. Vertaamalla keskenään tuotannontekijätulojen jakaumaa ja käytettävissä olevien tulojen jakaumaa saadaan käsitys tulojen uudelleenjaon vaikutuksista.
Tuloerojen kuvauksessa joudutaan ottamaan kantaa myös siihen vertaillaanko kotitalouksien vai yksittäisten henkilöiden välistä tulonjakoa. Kummassakin on puolensa. Yleensä yksilön toimeentulo määräytyy koko kotitalouden taloudesta, mutta toisaalta tilastoissa suuren kotitalouden henkilöt saavat vähemmän painoarvoa kuin esimerkiksi yhden hengen kotitalouden henkilö. Tulojen jakautuminen kotitalouden sisällä voi vaihdella, mikä tuo haastetta tutkimiseen.
Suomessa Vuoden 2025 loppuun mennessä tuloerot ovat olleet Suomessa pienimmillään 1980-luvun puolivälissä ja suurimmillaan juuri ennen finanssikriisiä, vuonna 2007. Kansainvälisesti vertailtaessa Suomessa tuloerot olivat pienimmästä päästä vuonna 2023. Esimerkiksi vuonna Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n maista Suomen tuloerot olivat seitsemänneksi pienimmät, samoin Euroopan maista. Maailman mittapuulla Suomen tuloerot on 18. pienimmät.
Gini-kertoimia eri maista
15 matalinta Maa Gini-kerroin (0–100) Vuosi 23,2 2019 24,4 2020 24,4 2019 25,2 2020 25,3 2019 25,6 2020 26,0 2019 26,0 2018 26,1 2017 26,6 2005 27,2 2019 27,6 2011 27,7 2019 27,7 2019 27,7 2019
15 korkeinta Maa Gini-kerroin (0–100) Vuosi 63,0 2014 59,1 2015 57,9 1999 57,1 2015 56,2 2008 54,6 2016 54,2 2020 54,0 2014 53,3 1999 53,3 2015 51,3 2018 51,2 2016 50,3 2019 49,8 2019 49,3 2020
Lähde:
Gini-kerroin yhteiskunnan tasa-arvoisuuden mittana Gini-kerrointa voidaan käyttää myös yhteiskunnan tasa-arvoisuuden mittaamiseen. Kerrointa voidaan soveltaa muun muassa seuraaviin muuttujiin: mahdollisuudet koulutukseen mahdollisuudet elämässä mahdollisuudet liikkumiseen tuloluokkien välillä.
Matemaattisesti thumb|right|300px|Graafinen esitys Lorenz-käyrästä havainnollistaen Gini-kerrointa. X-akseli on kotitalouksien suhteellinen osuus siten että kotitaloudet on järjestetty tulojensa mukaan suuruusjärjestykseen. Y-akseli on vastaavien kotitalouksien osuus kaikista tuloista. y = x käyrä kuvastaa tilannetta, jossa kaikki kotitaloudet ansaitsevat yhtä paljon. L(x) käyrä kuvastaa tilannetta jossa kotitalouksien tulot vaihtelevat. Gini-kerroin mittaa todennäköisyysjakauman hajontaa. Gini-kerroin kuvastaa jakauman eriarvoisuutta.
() kuvastaa arvojen todennäköisyysmassaa siten että , ja . Tällöin on kertymäfunktio mitattavalle suureelle .
Piirretään laatikko ja sen sisään käyrät (suora viiva) ja . Gini-kerroin , missä on käyrän ja käyrän väliin jäävä pinta-ala, ja on käyrän alle jäävä pinta-ala
Huom. koska käyrä rajoittaa näiden kummankin pinta-alan yksikköneliön sisällä.
Tämän seurauksena tarkoittaa samanarvoisten alkioiden jakautumaa (jolloin käyrä seuraa käyrää ). tarkoittaa täysin eriarvoista käyrää.
Tapauksessa jossa kaikki tulot ovat kasautuneet jakauman kärkeen: , kun ja .
Laskenta Jatkuvan muuttujan funktiolle Koska , saadaan .
Diskreetille todennäköisyysjakaumalle Diskreetille todennäköisyysjakaumalle , missä , ja , Gini-kerroin saadaan määritettyä seuraavasti: missä ja .
Katso myös
Palkka Pääomatulo Pääomavero Tulovero Tulonsiirto Verotus
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Hyvinvointivaltio Luokka:Julkinen talous Luokka:Todennäköisyysjakaumat Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit