Erkki Eemeli Kauppila (2. heinäkuuta 1928 Kiiminki – 16. helmikuuta 2009 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja toimittaja. Kauppila toimi Suomen kansan demokraattisen liiton ja Suomen kommunistisen puolueen pää-äänenkannattaja Kansan Uutisten päätoimittajana vuosina 1974–1988. Hän kuului myös SKP:n keskuskomiteaan vuodesta 1972 ja poliittisen toimikuntaan vuodesta 1974.
Erkki Kauppila syntyi Kiimingissä köyhien mökkiläisten perheeseen. Hänen isänsä oli aktiivinen Suomen sosialistisessa työväenpuolueessa. Äiti oli harras lestadiolainen.Veli-Pekka Leppänen: "Kun vois joskus elää niin, että kirjoittaa sanomalehteen..." Päätoimittaja Erkki Kauppilan haastattelu teoksessa Veli-Pekka Leppänen (toim.): Etusivu uusiks! Kansan Uutisten viisi vuosikymmentä (Kansan Uutiset 2007), s. 25. Erkki aloitti työnteon jatkosodan aikana 14-vuotiaana. Hän oli ensin metsä- ja uittohommissa, sitten sahalla ja sodan jälkeen Kemi-yhtiön paperitehtaalla.Jouko Joentausta: Erkki Kauppila on kuollut (Kansan Uutiset 17.2.2009) Vuonna 1947 Kauppila liittyi SKP:hen.Suomen kommunistisen puolueen toiminnasta 16. ja 17. edustajakokouksen väliseltä ajalta (SKP 1975), s. 49. Uran suunta muuttui vuonna 1949, jolloin hän suoritti Sirola-opiston. Kurssin jälkeen Kauppila työskenteli kansandemokraattisen liikkeen toimitsijana Oulussa ja Helsingissä vuoteen 1954, jolloin hän siirtyi puoleksitoista vuodeksi Moskovaan opiskelemaan. Opintojen jälkeen marraskuussa 1956 Kauppila palkattiin Vapaan Sanan toimittajaksi ja vuodenvaihteessa 1957, lehden yhdistyttyä uuteen Kansan Uutiset -julkaisuun, hän aloitti eduskuntatoimittajana.
Vuonna 1964 Kauppila siirtyi Kansan Uutisten Moskovan-kirjeenvaihtajaksi. Hän aloitti juuri ennen Nikita Hruštšovin syrjäyttämistä ja raportoi tapahtuneesta avomielisesti. Tämä johti neuvostoliittolaisten moitteisiin. Kansan Uutiset oli ainoana kommunistisena lehtenä paljastanut syrjäyttämisen takana olleet poliittiset syyt.
Kauppila palasi Moskovasta SKP:n poliittisen toimikunnan sihteeriksi vuonna 1967. Hän osallistui puolueen uusien ohjelmien laadintaan ja oli tärkeässä roolissa esimerkiksi Tšekkoslovakian miehityksen tuominneen lausunnon laatimisessa syksyllä 1968. Kauppila kuului SKP:n maltillisiin uudistajiin ja siis enemmistöön. Vuonna 1974 hänet valittiin Kansan Uutisten päätoimittajaksi ja SKP:n poliittisen toimikunnan jäseneksi.Veli-Pekka Leppänen: Kivääri vai äänestyslippu (Edita 1999), s. 172–173. Päätoimittajana Kauppila puolusti 1960-luvulla valittua, ja puolueopposition kyseenalaistamaa, uudistusmielistä poliittista linjaa. Hän korosti Suomen omaa demokraattista tietä sosialismiin ja vastusti Neuvostoliiton esimerkin sekä ohjeiden liiallista seuraamista. Kauppilan Kansan Uutiset sai usein kritiikkiä neuvostoliittolaisilta. Vuonna 1983 Kauppila oli SKP:n enemmistön ykkösehdokas Suomi-Neuvostoliitto-Seuran pääsihteeriksi, mutta NKP esti nimityksen tuomalla esiin kielteisen asenteensa.Veli-Pekka Leppänen: Kivääri vai äänestyslippu (Edita 1999), s. 172–173.
Kauppila jäi eläkkeelle keväällä 1988. Hän jatkoi Kansan Uutisten kolumnistina, ja viimeiseksi jäänyt kirjoitus julkaistiin vajaat kaksi viikkoa ennen hänen kuolemaansa. Kauppilan puoliso oli Eine Kauppila (o.s. Luoto), ja heillä oli tyttäriä.
Kauppilan tyttärentytär Elina Kauppila on toiminut Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettuna Helsingin kaupunginvaltuustossa vuodesta 2021.
Kirjallisuutta Erkki Kauppila – Lehtimies ja eurokommunisti. Toim. Noora Kauppila ja Pekka Tuominen. Omakustanne. (2012) (Erkki Kauppilan postuumit muistelmat)
Lähteet
Luokka:SKDL:ssä vaikuttaneet henkilöt Luokka:SKP:ssä (1918–1990) vaikuttaneet henkilöt Luokka:Suomalaiset päätoimittajat Luokka:Vuonna 1928 syntyneet Luokka:Vuonna 2009 kuolleet Luokka:Ulkomaankirjeenvaihtajat