1900-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 1900–1999. 1900-luvulla mullistui lähes jokainen elämän osa-alue: tiede, teknologia, ajattelu, kulttuuri ja yhteiskunta. Vuosisadan tärkeitä ilmiöitä olivat esimerkiksi kolonialismin huipennus ja siirtomaavallan purkautuminen, ensimmäinen ja toinen maailmansota, ydinvoima, avaruustutkimus, kylmä sota, globalisaatio, väestönkasvu, ympäristöongelmat ja digitaalinen vallankumous. Vuosisadan aikana maailman väkiluku lähes nelinkertaistui kasvaen 1,6 miljardista 6,2 miljardiin.
__TOC__ Maailmanpolitiikka Imperialismi ja Euroopan hegemonia
thumb|upright=1.5|Eurooppalaiset siirtomaavallat hallitsivat 1900-luvun alussa 85 % maailmasta: lisäksi Yhdysvallat ja Japani liittyivät joukkoon merentakaisilla omistuksillaan, ja Kiinakin hallitsi oman ydinalueensa reunoilla monia alueita, joiden väestö ei ollut han-kiinalaista.
1900-luvun alussa eurooppalaiset suurvallat hallitsivat lähes koko maailmaa. Merkittävimmät näistä siirtomaavalloista olivat Britannia, Ranska, Saksa, Itävalta-Unkari ja Venäjä, jotka olivat kilpailijoita niin taloudellisesti, sotilaallisesti kuin poliittisestikin. Vuonna 1914 eurooppalaisten hallussa oli 85 % maapallosta. Imperialistista ulkopolitiikkaa perusteltiin näkemyksellä, jonka mukaan siirtomaiden alistettu väestö olisi jotenkin eurooppalaisia alempiarvoista.Westwell, s. 6 (Johdanto)
Yhdysvallat oli laajentunut joukosta brittiläisiä siirtokuntia 1800-luvun mittaan koko Pohjois-Amerikan levyiseksi; voitokkaat sodat ennen vahvaa Meksikoa vastaan ja uudisasutuksen leviäminen länteen olivat tehneet siitä mantereen kiistattoman valtiaan,Newark, s. 28, 30 (Ciudad De México, 1847) joka alkoi itsekin hankkia siirtomaita ja laajentaa vaikutuspiiriään. Vuoteen 1902 mennessä Yhdysvallat oli lyönyt Espanjan aiemmin laajan siirtomaaimperiumin ja ottanut sen alusmaat haltuunsa nousten merkittävimpien imperialististen valtojen joukkoon.Newark, s. 48 (San Juanin kukkula, 1898)
Japani oli Meiji-restauraation myötä modernisoinut nopeasti itsensä vaikka säilyttikin oman kulttuurinsa. Näin Japani vältti monen muun Aasian maan kohtalon eikä joutunut länsimaiden siirtomaaksi. Sen sijaan se itse laajeni suurvallaksi miehittäen vuoteen 1910 mennessä Korean ja Formosan eli Taiwanin.Ratkaisun hetket, s. 242–245 (1853 – Japani kohtaa lännen)
Muista siirtomaavalloista poiketen Venäjä ei hankkinut itselleen alueita merten takaa vaan laajeni maateitse itään, Keski-Aasiaan turkkilaisten heimojen alueelleNewark, s. 44 (Geok Tepe, 1881) ja lopulta aina kaukoitään Tyynenmeren rannoille asti. Samoin Itävalta-Unkari oli laajentunut Balkanille, ja siihen kuuluneet olivat kaikki Euroopassa. Siten valtakunnan maa-alue oli näennäisen yhtenäinen, mutta sen alaisuudessa asui useita kansallisuuksia, ja niiden väliset ristiriidat tekivät etnisesti kirjavasta Balkanista epävakaan.
Kiina joutui 1800-luvun myötä yhä enemmän alistetuksi läntisille siirtomaavalloille. Keisarinna Cixin johdolla Kiina yritti vuonna 1900 pyristäytyä eroon ulkomaalaisista, mutta tämä niin sanottu boksarikapina päättyi kiinalaisten kannalta epäonnisesti. Qing-dynastia kaatui vuonna 1911, minkä seurauksena Kiina julistettiin tasavallaksi ensimmäistä kertaa historiansa aikana.Ratkaisun hetket, s. 282–285 (1900 – Boksarikapina)
Ensimmäinen maailmansota 1914–1918
thumb|Sodan osapuolet Euroopassa. thumb|Eurooppa ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1923.
Ensimmäinen maailmansota oli vuosina 1914–1918 käyty maailmanlaajuinen sota, jonka tapahtumat kuitenkin keskittyivät enimmäkseen Euroopassa käytyihin taisteluihin. Sodan osapuolet jaetaan kahteen ryhmään: keskusvaltoihin ja ympärysvaltoihin. Keskusvaltoihin kuuluivat Saksan keisarikunta, Itävalta-Unkari, Bulgaria ja Osmanien valtakunta, jälkimmäisen ryhmän tärkeimmät osallistujat taas olivat Britannia, Venäjä, Ranska ja Yhdysvallat.
Ensimmäinen maailmansota oli laajin siihen mennessä käyty sota. Aiempiin sotiin verrattuna se oli ollut myös paljon intensiivisempi, sillä taisteluja oli 1914–1918 käyty lähes taukoamatta. Sodan aikana mobilisoitiin yhteensä 65 miljoonaa sotilasta. Kuolleita oli yhteensä 8 miljoonaa ja haavoittuneita 21 miljoonaa. Lisäksi 6,6 miljoonaa siviiliä kuoli.Westwell, s. 185
Ensimmäinen maailmansota oli myös historiallisesti erittäin merkittävä: Venäjän, Saksan ja Itävalta-Unkarin keisarihuoneet kaatuivat, uusia valtioita syntyi ja sodan rauhansopimuksen katsotaan historiankirjoituksessa olevan yhtenä osatekijänä toisen maailmansodan synnylle. Myös läntiset ympärysvallat Britannia ja Ranska olivat kärsineet sodasta pahoin, ja niiden talous oli köyhtynyt merkittävästi. Yhdysvallat sen sijaan aloitti nousun maailmanlaajuiseksi suurvallaksi. Samoin Japani oli noussut ja havitteli laajentumista Tyynellämerellä.Westwell, s. 186–189 (Sodan jälkimainingit)
Sotien välinen aika
Sodan jälkeen voittajavaltiot yrittivät ratkaista niitä ongelmia, jotka sen olivat aiheuttaneet. Ympärysvalloilla oli kuitenkin myös monia vaatimuksia, joilla he tavoittelivat korvausta sodasta. Rauhansopimukset synnyttivätkin ratkaisujen lisäksi myös joukon uusia ongelmia, jotka aikanaan johtivat toiseen maailmansotaan. Sotaan mahdollisesti johtavien ongelmien ratkaisemiseksi jatkossa perustettiin Kansainliitto vuonna 1920, mutta sen toimivalta osoittautui käytännössä vähäiseksi ja monet suurvalta-jäsenvaltiot haluttomiksi noudattaa sen periaatteita.
Maailmansodan aikana alkanutta Venäjän sisällissotaa käytiin vuoteen 1922 saakka. Sodan päätteeksi muodostettiin uusi suurvalta Neuvostoliitto.
1930-luvun suuri lama aiheutti maailmanlaajuisen taloustaantuman. Lamasta seurasi ennennäkemättömän laajaa työttömyyttä, mikä johti myös poliittisiin levottomuuksiin. 1930-luvulla useat Euroopan maat muuttuivat diktatuureiksi.
Toinen maailmansota 1939–1945
Eurooppa ajautui toiseen suursotaan vuosina 1939–1945. Toisen maailmansodan pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet. Kansallissosialistisen Saksan laajentumispyrkimyksistä alkanut sota vaati yhteensä 70–85 miljoonaa ihmishenkeä. Toinen maailmansota päättyi liittoutuneiden voittoon.
Kohti nykyaikaa
Toisen maailmansodan jälkeen alkoi nykyajaksi kutsuttu aikakausi. Kylmä sota oli toisen maailmansodan jälkeen syntynyt vastakkainasettelun aika, jossa kilpailivat kaksi suurvaltaa, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto liittolaisineen, kaksi aatesuuntaa, demokratia ja kommunismi, sekä kaksi talousjärjestelmää, lännen markkinatalousjärjestelmä ja kommunistimaiden suunnitelmatalous. Kylmä sota loppui Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1990.
Yhdistyneet kansakunnat perustettiin maailmanlaajuiseksi hallitusten väliseksi yhteistyöjärjestöksi vuonna 1945. Järjestö julkaisi vuonna 1948 ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen.
Siirtomaiden vapautuminen alkoi pääosin toisen maailmansodan jälkeen ja huipentui 1950–1960-luvuilla, jolloin suurin osa afrikkalaisista siirtomaista itsenäistyi. Osa itsenäistymisistä tapahtui sotien kautta.
Toisen maailmansodan jälkeen Euroopassa haluttiin estää uudet suursodat. Tätä varten perustettiin vuonna 1952 Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, josta kehittyi vuonna 1957 Euroopan yhteisö. Euroopan yhteisöstä tuli vuonna 1992 Euroopan unioni.
1900-luvun jälkipuoliskon merkittävimpiä sotia olivat Korean sota 1950–1953, Vietnamin sota 1959–1975, Afganistanin sota 1979–1989, Irakin–Iranin sota 1980–1988, Persianlahden sota 1990–1991 ja Jugoslavian hajoamissodat 1991–2001.
Aatehistoria 1900-luvulla syntyneitä tai vuosisadan aikana merkittävästi vaikuttaneita yhteiskunnallisia aatteita ja liikkeitä olivat muun muassa sosialismi, työväenliike, kommunismi, fasismi, nationalismi, liberaali demokratia, eugeniikka, feminismi, kansalaisoikeusliike ja ympäristöliike.
Politiikan saralla sosialismi alkoi vaikuttaa entistä merkittävämmin. Karl Marx oli julkaissut Kommunistisen manifestinsa jo 1848, mutta vasta 1900-luvun alkuvuosina kommunismi todella nousi merkittäväksi tekijäksi, varsinkin Venäjällä.Ratkaisun hetket, s. 234–237 (1848 – Kommunistinen manifesti) Siellä levottomuudet olivat jo johtaneet vallankumoukselliseen liikehdintään 1905, ja maahan oli perustettu sosiaalidemokraattinen puolue 1903. Puolueen merkitys vuoden 1905 vallankumouksessa oli kuitenkin vähäinen, sillä Venäjällä toimi myös monia muita liikkeitä ja puolueen johtohenkilöt olivat useimmat maanpaossa Sveitsissä.Ratkaisun hetket, s. 294–297 (1905 – Venäjän verisunnuntai) Muualla maailmassa perustettiin myös työväenpuolueita, esimerkiksi Suomessa 1899 ja Britanniassa 1900.
Esiintyi myös useita demokratiaa ja tasa-arvoa edistämään pyrkineitä liikkeitä, liberalismi levisi, ja naisten äänioikeus nousi keskustelun aiheeksi. Ensimmäisenä maailmassa he saivat äänioikeuden Uudessa-Seelannissa 1893 ja ennen 1900-luvun alkua myös eräissä Yhdysvaltojen osavaltioissa ja suurimmassa osassa Australiaa ja Mansaarta.Ratkaisun hetket, s. 302–305 (1913 – Naisten äänioikeus) Suomen naiset saivat äänioikeuden ensimmäisinä Euroopassa 1906, ja lähes joka maassa naisilla oli äänioikeus 1980-luvulle mennessä.
Tiede ja teknologia thumb|Wrightin veljeksien lentokone vuodelta 1903.
Länsimaissa 1900-luku oli edistyksen vuosisata. Tätä symboloivat vuonna 1901 ensimmäisen kerran jaetut Nobel-tiedepalkinnot. Samana vuonna tiedonsiirron mullisti Guglielmo Marconi, joka lähetti ensimmäistä kertaa langattomalla lennättimellä viestin Atlantin yli. Kymmenessä vuodessa tiedonsiirron mullisti langattoman lennättimen ohella radio, joka on myös Marconin kehittämä. Puhelin oli keksitty jo 1870-luvulla, mutta se yleistyi vähän myöhemmin 1910-luvulla.Ratkaisun hetket, s. 286–289 (1901 – Ensimmäiset radiosignaalit Atlantin yli)
Wrightin veljesten lentokone lensi maailman ensimmäisen miehitetyn ja ohjatun motorisoidun lennon 1903, minkä jälkeen lentokoneet ja ilmailu kehittyivät nopeasti.Ratkaisun hetket, s. 290–293 (1903 – Ensimmäinen moottorilento) Kaupallinen ilmailu alkoi yleistyä 1920-luvulla, jolloin sitä toteutettiin potkurilentokoneiden ohella lyhyehkön aikaa myös ilmalaivoilla. Suihkukoneet yleistyivät vuosisadan keskivaiheilla. Ford taas saattoi kuuluisan T-mallin sarjatuotantoon vuonna 1908 valmistaen ensimmäistä kertaa maailmassa halpoja ja aiempaa paljon useampien saatavilla olevia autoja. Tämä mullisti lopulta autoliikenteen, ja Ford puolestaan mullisti tuotantomenetelmät liukuhihnatuotannollaan.Ratkaisun hetket, s. 298–301 (1908 – T-mallin Ford) Vuonna 1938 lanseeratun Volkswagen Kuplan tuotantomäärät ylittivät aikoinaan T-Fordin siihen astisen ennätyksen, ja myöhemmin maailman eniten valmistetun automallin tittelin vei vuonna 1966 lanseerattu Toyota Corolla. Myös traktorit tulivat sarjatuotantoon 1910-luvulla. Auto lisäsi ihmisten liikkuvuutta länsimaissa vuosisadan alussa ja puolivälissä ja muissa maissa vuosisadan loppuun mennessä. Kolauksen teknologiausko sai RMS Titanicin upottua 1912 mukanaan yli tuhat matkustajaa.
Vuonna 1907 kehitetty muovi mullisti synteettiset materiaalit. Marie ja Pierre Curie palkittiin radioaktiivisuuden keksimisestä vuonna 1903. Albert Einsteinin vuonna 1905 kehittämä erityinen suhteellisuusteoria ja vuonna 1915 kehittämä yleinen suhteellisuusteoria mullistivat fysiikan.Ratkaisun hetket, s. 432 Ydinreaktioiden löytäminen mahdollisti toisen maailmansodan päätyttyä ydinvoiman hyödyntämisen niin energiantuotannossa kuin ydinaseissa. Lääke- ja biotieteessä suuria saavutuksia olivat muun muassa rokotusten yleistyminen, Alexander Flemingin vuonna 1928 keksimä penisilliini, DNA:n rakenteen selvittäminen vuonna 1953 sekä ehkäisypillerin keksiminen vuonna 1960. Vuosisadan loppuvuosina kyettiin monia kasvi- ja eläinlajeja kloonaamaan.