Altair (α Aquilae, α Aql) on Kotkan tähdistön päätähti. Sen näennäinen kirkkaus on 0,77 m (12. kirkkain taivaalla), ja väriltään se on valkea. Se muodostaa Kesäkolmion yhdessä Joutsenen Denebin ja Lyyran Vegan kanssa.
Koska Altair sijaitsee Maasta vain 17 valovuoden päässä, on se yksi lähimmistä paljain silmin nähtävistä tähdistä. Tähden nimi tulee arabiankielisistä sanoista al-nasr al-tair, joka tarkoittaa ”lentävää kotkaa”. Altair muodostaa lähitähtiensä β:n ja γ:n kanssa taivaalle silmiinpistävän selkeän tähtijonon Kotkan päähän.
Pyöriminen thumb|left|NASAn korkearesoluutioinen kuva Altairista. Altair pyörii akselinsa ympäri erittäin nopeasti: spektriviivojen levenemisen perusteella on laskettu, että yksi kierros kestää vain 6,5 tuntia (joissain lähteissä tulokseksi on saatu 9 tuntia tai 10,4 tuntia).
Spektriviivojen leveneminen johtuu Dopplerin ilmiöstä: tähden eri suuntiin puolet levittävät viivoja punaiseen ja siniseen päin. Jonkinlaisen käsityksen pyörimisen nopeudesta saa vertailemalla sitä Aurinkomme vastaavaan aikaan, joka on hieman yli 25 vuorokautta. Nopean pyörimisensä vuoksi Altair onkin ekvaattorilta noin 14 prosenttia paksumpi kuin pyörimisakselin suuntaan mitattuna (Auringon vastaava 0,001). Pölykiekko, jossa on eläinratavaloa vastaavaa pölyä, on havaittu Altairin ympäriltä 1 000 kertaa enemmän kuin Auringolla. Kuvitteellisen elokelpoisen planeetan etäisyys tälle tähdelle on 3,4 AU ja kiertoaika 4,4 vuotta.
Kuva pinnasta Orionin Betelgeuzen jälkeen Altairista tuli toinen tähti ja ensimmäinen melkein pääsarjan tähti, jonka pinnasta on saatu laadituksi kuva. Kuvan tuotti yhdysvaltalainen tutkimusryhmä käyttäen neljästä Georgia State Universityn CHARA-järjestelmän teleskoopista muodostettua virtuaaliteleskooppia; yhdistämällä yksittäiset signaalit sopivasti ryhmä konstruoi mittalaitteen, jonka suorituskyky vastaa 300 metrin läpimittaista kaukoputkea. Infrapuna-alueella tehtyjen havaintojen perusteella muodostetussa kuvassa näkyy selvästi tähden nopeasta pyörimisestä johtuva litistynyt muoto sekä pinnan lämpötilaeroja. Mielenkiintoisin kuvasta erottuva rakenne on tähden ekvaattorin ympäristössä näkyvä, muuta pintaa huomattavasti viileämpi pullistuma, sillä sen muoto ja lämpötila eroavat tähtimallien perusteella lasketuista ennusteista.
Aiheesta muualla
BBC:n uutinen Altairin pinnan kuvaamisesta Monnier et al. (2007) Imaging the Surface of Altair (arXiv preprint)
Luokka:A-spektriluokan tähdet Luokka:Alijättiläistähdet Luokka:Delta Scuti -tähdet Luokka:Kirkkaimmat tähdet Luokka:Paikallinen kuuma kupla Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit Luokka:Kotkan tähdistö