Vilhelm I Oranialainen, Vaitelias (24. huhtikuuta 1533 Dillenburg, Nassaun herttuakunta – 10. heinäkuuta 1584 Delft, Yhdistyneet provinssit) oli Hollandin, Zeelandin ja Utrechtin maaherra. Hän oli Alankomaiden vapaustaistelija ja yhdisti maakunnat, jotka kuitenkin joutuivat uudestaan Espanjalle.
Vilhelm syntyi saksalaiseen Nassaun ruhtinassukuun. Hänen esi-isänsä olivat hallinneet Alankomaita 400 vuoden ajan ennen Burgundin herttua-suvun valtaannousua. Vilhelmin setä Henry peri suvun tilukset Luxemburgissa, Brabantissa, Flanderissa ja Hollannissa. Veljenpoika Rene peri äidiltään Ranskan Oranian ruhtinaskunnan, jonka mukaan suku nimettiin tulevien vuosisatojen aikana. Rene kuoli lapsettomana vuonna 1544, ja serkku Vilhelm sai hänen perintönsä 11-vuotiaana.
Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija, Espanjan kuningas Kaarle V otti nuoren Vilhelmin hoviinsa oppimaan keisarikunnan politiikkaa. Keisari luotti nuorukaiseen ja antoi hänen olla läsnä tärkeiden lähettiläiden tapaamisissa. Lisänimi "Vaitelias" saattaa tulla tältä ajalta, sillä Vilhelm ei vuotanut valtionsalaisuuksia. On myös muita tarinoita nimen alkuperästä.
Vilhelm piti näyttäviä juhlia ja vastaanottoja Nassaun palatsissa Brysselissä. Hänestä tuli Alankomaiden aateliston puhemies. Hän oli tyytymätön aateliston vähäiseen valtaan ja siihen miten Espanjan Filip II vainosi Alankomaiden protestantteja. Vilhelm nousi Alankomaiden aatelisen opposition kärkijoukkoon. Se halusi lisää valtaa aatelistolle ja espanjalaiset ulos Alankomaista.
Alankomaiden seitsemän maakuntaa perustivat Utrechtin liiton, ja Vilhelmiä pyydettiin sen hallitsijaksi. Hän suostui kuitenkin johtamaan sitä vain sodan aikana.
Vilhelm kuoli 51-vuotiaana kiihkokatolisen, France-Comtésta tulleen Balthasar Gérardin luodista heinäkuussa 1584 Delftissä.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Alankomaiden kuninkaalliset Luokka:Vuonna 1533 syntyneet Luokka:Vuonna 1584 kuolleet Luokka:Alankomaalaiset henkirikosten uhrit