Yhdistyneet kansakunnat (YK) on maailmanlaajuinen hallitusten välinen yhteistyöjärjestö. YK perustettiin toisen maailmansodan jälkeen 24. lokakuuta 1945 San Franciscossa Kansainliiton korvaajaksi edistämään kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta sekä ihmisoikeuksia.
YK:n organisaatio muodostuu kuudesta pääelimestä sekä New Yorkissa sijaitsevasta päämajasta. Pääelimet ovat yleiskokous, turvallisuusneuvosto, talous- ja sosiaalineuvosto, huoltohallintoneuvosto, kansainvälinen tuomioistuin ja sihteeristö. Niiden lisäksi YK:n rakenteeseen kuuluu ohjelmia ja rahastoja, erillisiä järjestöjä sekä erityisjärjestöjä.
YK:n perustamispäivä 24. lokakuuta on kansainvälinen Yhdistyneiden kansakuntien päivä, ja se aloittaa YK:n aseidenriisuntaviikon.
Organisaatio YK:n organisaatio muodostuu kuudesta pääelimestä sekä New Yorkissa sijaitsevasta päämajasta. YK:n pääelimiä ovat yleiskokous, turvallisuusneuvosto, talous- ja sosiaalineuvosto, huoltohallintoneuvosto, kansainvälinen tuomioistuin ja sihteeristö. Näiden elimien tehtävät ja kokoonpano on määritelty Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjassa. Pääelimien lisäksi YK:n rakenteeseen kuuluu ohjelmia ja rahastoja, kuten Unicef ja UNHCR, erillisiä järjestöjä kuten IAEA ja WTO sekä erityisjärjestöjä kuten ILO, FAO ja WHO.Kankaansivu 2007, s. 17, 19.
Yhdistyneiden kansakuntien viralliset kielet ovat puhujamäärältään maailman suurimpien kielien joukkoon kuuluvat englanti, ranska, espanja, venäjä, kiina ja arabia: näistä päivittäisessä käytössä ovat englanti ja ranska.
Pääelimet Yleiskokous pienoiskuva|Yleiskokouksen istuntosali YK:n päämajassa New Yorkissa.
Yleiskokous on YK:n päätöksentekopaikka, johon jokainen jäsenvaltio voi osallistua. Yleiskokouksen istunnot pidetään kerran vuodessa New Yorkissa YK:n päämajassa syyskuun ja joulukuun välillä. Muina aikoina yleiskokouksen tehtäviä hoitavat kuusi pääkomiteaa ja YK:n sihteeristö sekä muut sen alaisuudessa toimivat järjestöt ja toimielimet.
Kaikilla jäsenvaltioilla on yleiskokouksessa yksi ääni. Useimmissa asioissa päätöksentekoon riittää yksinkertainen enemmistö. Suurissa kysymyksissä kuten budjetin hyväksymisessä ja kansainväliseen rauhaan liittyvissä kysymyksissä tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö. Nykyään pyritään kuitenkin mieluiten yksimielisyyteen. Yleiskokouksen päätökset edustavat kansainvälisesti hyväksyttyjä käsityksiä ja yleistä moraalia, mutta yleiskokous ei kuitenkaan voi pakottaa maita noudattamaan päätöksiään. Jäsenvaltiot voivat myös käyttää yleiskokouksessa puheenvuoroja mistä tahansa aiheesta.Kankaansivu 2007, s. 17–18.
Turvallisuusneuvosto pienoiskuva|Turvallisuusneuvoston sali New Yorkissa.
YK:n turvallisuusneuvostolla on YK:n peruskirjan mukaan päävastuu rauhan ja turvallisuuden säilyttämisestä maailmassa. Neuvostolla on 15 jäsentä, joista viisi on pysyviä (Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Ranska ja Iso-Britannia) ja loput valitaan kaksivuotiskausiksi yleiskokouksessa. Turvallisuusneuvosto kutsutaan koolle tarvittaessa, ja sen päätöksiä on YK:n jäsenmaiden noudatettava. Turvallisuusneuvosto voi esimerkiksi asettaa maille taloudellisia pakotteita tai aseidenvientikieltoja, tai se lähettää jollekin alueelle rauhanturvajoukkoja tai valtuuttaa jäsenvaltiot käyttämään sotilaallisia keinoja rauhan turvaamiseksi. Turvallisuusneuvosto antaa myös lausuntoja pääsihteeriehdokkaista ja uusista jäsenmaista.Kankaansivu 2007, s. 18–21.
Talous- ja sosiaalineuvosto
YK:n talous- ja sosiaalineuvosto koordinoi YK:n ja sen ohjelmien ja erityisjärjestöjen taloudellisia asioita yleiskokouksen valtuuttamana. Sen toimialaan kuuluvat myös kehitysyhteistyön edistäminen ja yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa sekä vuosituhattavoitteiden toteutumisen seuraaminen. Neuvostossa keskustellaan myös tärkeistä kansainvälisistä kysymyksistä. Neuvoston alaisuudessa toimii muun muassa YK:n ihmisoikeustoimikunta. Talous- ja sosiaalineuvostolla ei ole valtuuksia tehdä jäsenmaita sitovia päätöksiä. Neuvostoon kuuluu 54 maata, jotka yleiskokous valitsee kolmeksi vuodeksi kerrallaan.Kankaansivu 2007, s. 21.
Huoltohallintoneuvosto
YK:n huoltohallintoneuvosto perustettiin huolehtimaan siirtomaiden itsenäistymisestä, ja se valvoi 1990-luvulle asti huoltohallintoalueita. Sen jälkeen se ei ole ollut toiminnassa, ja se kokoontuu vain tarvittaessa.Kankaansivu 2007, s. 22.
Kansainvälinen tuomioistuin
Kansainvälinen tuomioistuin sijaitsee Haagissa Alankomaissa. Sen tärkein tehtävä on valtioiden välisten kiistojen selvittäminen. Valtioiden osallistuminen käsittelyihin on vapaaehtoista.Kankaansivu 2007, s. 22–23.
Sihteeristö
YK:n sihteeristö vastaa järjestön hallinnosta ja toteuttaa yleiskokouksen ja muiden toimijoiden päätöksiä. Sihteeristö toimii New Yorkissa, Genevessä, Wienissä ja Nairobissa. Sillä on seitsemän osastoa ja useita toimistoja, joissa työskentelee yhteensä noin 14 000 henkilöä yli 160 maasta. Sihteeristöä johtaa Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri, joka on myös YK:n hallinnollinen johtaja. Hänet valitaan viisivuotiskaudeksi.Kankaansivu 2007, s. 18. Nykyinen pääsihteeri on portugalilainen António Guterres, joka astui virkaansa vuoden 2017 alussa.
Järjestöt Yhdistyneiden kansakuntien järjestöt ovat YK-järjestelmän operationaalisia toimijoita. Ne myös osallistuvat oman alansa linjausten ja politiikkojen luomiseen. Järjestöjen päämajat sijaitsevat eri puolilla maailmaa, minkä lisäksi niillä on eri maissa kenttätoimistoja. Järjestöjen toiminta perustuu vapaaehtoisrahoitukseen. YK:n järjestöjä ovat rahastot ja ohjelmat, erityisjärjestöt sekä ulkopuoliset kumppanijärjestöt, jotka kuuluvat YK-järjestelmään mutta eivät toimi YK:n alaisuudessa.
Erityisjärjestöt YK:n erityisjärjestöt ovat laillisesti itsenäisiä kansainvälisiä järjestöjä, joilla on omat sääntönsä, jäsenkuntansa, toimielimensä ja taloutensa. Jotkin niistä ovat aloittaneet toimintansa jo kauan ennen YK:n perustamista. Erityisjärjestöjen ja YK:n yhteistyö on määritelty niiden välisessä yhteistyösopimuksessa.
Järjestö Lyhenne Päämaja Perustettu Kotisivu 50px Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO Rooma, Italia 1945 50px Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO Montreal, Kanada 1947 Kansainvälinen maatalousrahasto IFAD Rooma, Italia 1977 50px Kansainvälinen työjärjestö ILO Geneve, Sveitsi 1919 50px Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta 1959 Kansainvälinen valuuttarahasto IMF Washington D.C., Yhdysvallat 1945 50px Kansainvälinen televiestintäliitto ITU Geneve, Sveitsi 1865 50px Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO Pariisi, Ranska 1945 Yhdistyneiden kansakuntien teollistamisjärjestö UNIDO Wien, Itävalta 1985 50px Maailman postiliitto UPU Bern, Sveitsi 1874 50px Maailmanpankki WBG Washington D.C., Yhdysvallat 1945 50px Maailman terveysjärjestö WHO Geneve, Sveitsi 1948 Maailman henkisen omaisuuden järjestö WIPO Geneve, Sveitsi 1967 50px Maailman ilmatieteen järjestö WMO Geneve, Sveitsi 1950 Maailman matkailujärjestö UNWTO Madrid, Espanja 1974
Rahastot ja ohjelmat YK:n rahastot ja ohjelmat ovat yleiskokouksen päätöksellä perustettuja järjestöjä, joita on perustettu YK:n perustamisen jälkeen ilmenneisiin tarpeisiin. Rahastot ja ohjelmat toimivat taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen sekä ihmisoikeuksiin liittyvillä osa-alueilla, ja ne tekevät paljon kenttätyötä. Niillä on omat hallintoelimensä, ja suuri osa niiden rahoituksesta on vapaaehtoista eikä tule YK:n budjetista. Rahastojen ja ohjelmien jäseniksi lasketaan kaikki YK:n jäsenvaltiot.
Järjestö Lyhenne Päämaja Perustettu Kotisivu 50px Maailman ruokaohjelma WFP Rooma, Italia 1960 50px Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahasto UNICEF New York, Yhdysvallat 1946 Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma UNEP Nairobi, Kenia 1972 50px Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma UNDP New York, Yhdysvallat 1965 50px * Yhdistyneiden kansakuntien pääomakehitysrahasto UNCDF New York, Yhdysvallat 1966 * Yhdistyneiden kansakuntien vapaaehtoiset UNV Bonn, Saksa 1970 50px Yhdistyneiden kansakuntien väestörahasto UNFPA New York, Yhdysvallat 1969 Yhdistyneiden kansakuntien asuinyhdyskuntaohjelma UN-Habitat Nairobi, Kenia 1978
Muita YK-organisaatioita Järjestö Lyhenne Päämaja Perustettu Kotisivu 50px Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö UNHCR Geneve, Sveitsi 1950 Yhdistyneiden kansakuntien tasa-arvojärjestö UN Women New York, Yhdysvallat 2010 Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssi UNCTAD Geneve, Sveitsi 1964 Kansainvälinen kauppakeskus ITC Geneve, Sveitsi 1964 50px Yhdistyneiden kansakuntien Lähi-idässä olevien palestiinalaispakolaisten avustus- ja työelin UNRWA Amman, Jordania 1949 Yhdistyneiden kansakuntien hankepalvelujen toimisto UNOPS Kööpenhamina, Tanska 1949
Yhteistyöorganisaatiot Järjestö Lyhenne Päämaja Perustettu Kotisivu 50px Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA Wien, Itävalta 1957 50px Maailman kauppajärjestö WTO Geneve, Sveitsi 1995 50px Kemiallisten aseiden kieltojärjestö OPCW Haag, Alankomaat 1997 Täydellisen ydinkoekieltosopimuksen valvontajärjestöä valmisteleva toimikunta CTBTO PrepCom Wien, Itävalta1996 50px Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC Haag, Alankomaat1998 Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM Geneve, Sveitsi1951 Kansainvälinen merioikeustuomioistuin ITLOS Hampuri, Saksa1982 Kansainvälinen merenpohjajärjestö ISA Kingston, Jamaika1994
Kansalaisjärjestöt Yhdistyneiden kansakuntien ihanteita vaalimaan ja järjestöä koskevaa tiedotusta hoitamaan on moniin maihin perustettu kansalaisjärjestöjä. Yksi näistä on Suomen YK-liitto.
Päämäärät ja toiminta Yhdistyneiden kansakuntien päämäärät ja periaatteet määritellään YK:n peruskirjassa vuodelta 1945. YK:n neljä päämäärää ovat:
kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä toimiminen niitä vaarantavien uhkien poistamiseksi kansakuntien välisten ystävällisten suhteiden kehittäminen valtioiden välisen yhteistyön aikaansaaminen kansainvälisissä kysymyksissä sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistäminen toimiminen kansainvälisenä keskuksena, joka auttaa eri maita yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa.
YK on toiminut perustamisestaan lähtien useasti rauhanturvaajana konfliktien aikana ja rauhanrakennusprosesseissa. Se on avustanut kriisien keskellä ja tukenut yhteiskuntien jälleenrakennusta. Se on myös pyrkinyt ennalta ehkäisemään konfliktien syntyä ja vaikuttamaan kriisitilanteiden syihin jo ennen niiden laajenemista. Koska YK:lla ei ole omaa armeijaa, sen rauhanedistämistoiminta vaatii jäsenmaiden panostusta kuten sotilas- ja siviilihenkilöstön luovuttamista YK:n käyttöön.
YK edistää ihmisoikeuksia ja on luonut kansainvälisoikeudellisen ihmisoikeusnormiston. YK:n johdolla laadittu sopimusjärjestelmä kattaa huomattavan osan inhimillisen elämän osa-alueista. YK toimii myös aktiivisesti sopimusten toimeenpanon ja noudattamisen valvonnassa.
YK edistää taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä pyrkii poistamaan köyhyyttä ja vähentämään epätasa-arvoisuutta. Kestävän kehityksen edistämiseksi YK:n alaisuudessa toimii laaja verkosto erikoistuneita järjestöjä.
YK:n toiminta on osaltaan auttanut rauhanomaisen ratkaisun löytymisessä yli 80 entisen siirtomaavaltion itsenäistyessä ja noin 170 alueellisen konfliktin ratkaisussa. Maailmanjärjestö on ollut mahdollistamassa vapaita vaaleja ainakin 45 valtiossa. Lisäksi YK on auttanut yli 80 poliittisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen sekä ihmisoikeuksiin liittyvän sopimuksen täytäntöönpanossa.
YK on julistanut useita kansainvälisiä vuosipäiviä, joita vietetään maailmanlaajuisesti sen jäsenvaltioissa. Joitain tällaisia teemapäiviä ovat Kansainvälinen rauhanpäivä, Maailman ruokapäivä ja Kansainvälinen lasten päivä.
Rahoitus Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristö laatii sääntömääräisen talousarvion joka toinen vuosi, ja yleiskokous hyväksyy sen istunnossaan. YK:n sääntömääräinen budjetti vuosille 2016–2017 on 5,4 miljardia Yhdysvaltain dollaria.